14.1.2017 osallistuimme Spencen kanssa ensimmäistä kertaa koirahiihdon sprinttimatkalle SM-kisoissa Lapinlahdella. Sprintissä hiihdetään ensin aika-ajot väliaikalähtönä, joiden perusteella ratkotaan lähtöasetelmat seuraaviin eriin. Loput erät ovat yhteislähtöjä. Meidän luokassa osallistujia oli sen verran vähän, että aika-ajoista mentiin suoraan finaaliin. Spencen kanssa hiihdettiin aika-ajoissa nopein aika ja päästiin finaaliin piikkipaikalta.
Finaalin startissa Spence veti hyvin mutta muutaman kerran pää kääntyili taaksepäin ja kaksi koirakkoa tuli takaa ohi heti ensimmäisessä mutkassa. Päästiin hyvin heidän perään ja toisesta mentiin ohi piakkoin. Ohituksen aloitus näkyy alla olevalla videolla. Reitin perällä päästiin aivan kärkikoiran kannoille jyrkässä ylämäessä. Ylämäen jälkeen oli lyhyt tasainen pätkä, jossa tuntui että olisi voinut hyökätä kärkikoirakon rinnalle mutta edessä oli heti lyhyt jyrkkä alamäki, jonka alla tiukka mutka. Ei antanut itsellä luonto periksi antaa mennä, vaan pikkuinen jarrutus ennen laskua. Tuossa jäätiin taas muutamia metrejä kärjestä. Laskun jälkeen oli pidempi suora, jossa päätin iskeä. Spence veti hyvin ja päästiin lähes kärkikoirakon rinnalle (näkyy videolla). Edessä oli kuitenkin tiukka mutka oikealle ja me sisäkurvissa. Edellä mennyt jätti hyvin tilaa meille sisäkurviin mutta ajauduin itse hieman umpiselle ja horjahdin. Ero kasvoi taas noin 5 metriin eikä matkaa enää ollut kuin reilu 100 metriä. Maalilinja ylitettiin toisena, sekunti kärjestä. Harmittavan lähellä oli kultainen mitalikin.
Spenceltä kuitenkin hieno suoritus taas kerran ja Suomen mestaruushopeaa kaulaan. Sprinttikisa oli kyllä mahtava kokemus! Matka on sen verran lyhyt (1,4 km), että alusta asti voi laittaa kaikki peliin. On adrenaliiniä nostattava kokemus yhteislähdössä mennä, kun koirat vetävät täysiä rintarinnan ilman häiriköintiä ja taistelua sijoituksista on lähdöstä maaliin. Neljän kärki tuli maaliin 4,8 sekunnin sisällä.
Videokuvaa finaaliradalta. Video: SimPek (muokattu)